Monissa yhteyksissä meitä muistutetaan itsemme rakastamisen tärkeydestä. Niin helposti vähättelemme itseämme. Syyllistämme ja arvostelemme itseämme kohtuuttomasti.
Olen kokeillut tätä aiemminkin ja kokenut hyväksi, mutta jotenkin se aina unohtuu. Tarkoitus on katsoa itseään peiliin, sanoa oma nimi ja rakastan sinua. Tämä on hyvä tapa aamuisin ja mielellään toistetaan useampi kerta, että viesti menee varmasti perille. Voisi toistaa niin monesti, että alkaa tuntua todelta.
Ei ole ihan helppoa hyväksyä itseään sellaisenaan. Tykkääminen voisi olla helpommin saavutettavissa kuin rakastaminen. Opettelemalla ja toistamalla alkaa kuin huomaamattaan sanoa itselleen: Rakastan sinua. Rakastetuksi tulemisen tunne saa hymyämään. Se on sellaista sisäistä hymyä, jolla on valtava voima.
Laitoin peiliin kortin, johon kirjoitin Rakastan sinua. Toivon, että kortti muistuttaa minua sanomaan nämä tärkeät sanat itselleni joka aamu. Tänään muistin ja unenpöpperöinen olemukseni oli niin huvittava, että alkoi naurattaa. Hyvä aloitus päivälle, kannattaa kokeilla.
2 kommenttia:
Paljonpuhuva ja omakohtainen teksti, tykkään. Valokuva on ihan loistava, tenhoava ja puhutteleva. Itse olen myös monta vuotta harjoitellut itseni rakastamista. On lempeä kokemus huomata, miten itsensä rakastamisen myötä tulee hyväksyttyä omat huonot ja hyvät puolet. Katson itseäni nykyään useammin kuin rakasta ystävää, omalla tavallani hassua ja ihanaa. Nyt lukemaan blogia eteenpäin, kiva kun löysin sivusi täältä nettiavaruudesta. <3 Marie
Marie, kiitos viestistä. Jokainen meistä voisi kokeilla kuvata itseään peilin kautta kesäisessä puutarhassa...ehkä voisin ottaa sen osaksi kurssejani? Minulla oli hauskaa viimekesänä kun raahasin ison kylpyhuonepeilimme puutarhaan :) Profiilikuvani on tehty silloin.
Itsensä rakastaminen on hankala juttu. Toisina päivinä se on helpompaa, joskus ihan mahdotonta. Opettelen ja yritän muistutella itseäni useammin.
Mukavaa, että löysit tänne. Poikkesin jo katsomassa mielenkiintoisia blogejasi myös :)
Lähetä kommentti