.

.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Osaisinko elää toisin?


Kerroin täällä aiemmin, että yritän visualisoinnin keinoin saada itselleni pienen, soikean, vaalean kiven. Tunnen, että minulla oli jo tilaisuus saada tuo kivi, mutta ajattelin silloin, että ei se varmaankaan voi olla se oikea kivi - juuri se mitä olin toivonut. Ei, vaikka toinen henkilö osoitti minulle pientä kiveä, joka oli juuttunut auton oven väliin: " Katso miten kaunis kivi." Tuo henkilö ei tiennyt, että etsin jotain sellaista. Kivi oli pieni, soikea ja vaalea, mutta en edes pysähtynyt tarkemmin katsomaan sitä. Päätin nopeasti, että se ei voi olla se oikea, koska se olisi ollut liian yksinkertaista.

Voisiko olla niin, että kaikki mitä tavoittelemme on todellisuudessa lähellä ja helposti saavutettavissa. Emme osaa katsoa lähelle vaan tähyilemme kaukaisuuteen ja odotamme koko elämämme jotain mikä meillä jo on ulottuvillamme. Olisi vain avattava silmänsä ja katsottava uudella tavalla.

Kuvassa on simpukan kuoria. Niitä oli valtavat määrät kaikkialla kulkiessani Gambiassa lomallani. Jos minulla olisi vain yksi simpukan kuori enkä olisi koskaan sellaista nähnyt, niin pitäisin sitä tärkeimpänä ja ihmeellisimpänä aarteenani. Nyt niitä oli tuhansittain. Mikä on tarinan opetus? Osaisinko elää toisin? Voisinko nähdä kaikki tuhannet ihmeet elämässäni joka päivä?

4 kommenttia:

Maireanna kirjoitti...

Minä taidan olla jumissa, jäässä ja vaikka mitä! En saa alkuun edes sitä Leikkiä ;-0, vaikka se on tuossa aivan käden ulottuvilla mistä alkaa..

RunoTalon Sari kirjoitti...

Anna, ehkäpä tuossa tilanteessa on hyvä antaa itselleen aikaa ja hellittää hetkeksi yrittämästä. Joskus sekin on tosi tarpeellista ja hyvästä. - Onneksi kesä sulattaa ainakin kaiken jään :)

Paula kirjoitti...

Hei Sari!

Olen seurannut blogejasi muutaman viikon ja lähes joka päivä käynyt katsomassa, onko uutisia pienestä vaaleasta kivestä :) Mukava kuulla, että vetovoima on jo ainakin melkein toteuttanut pyyntösi!

Olen lukenut The Secretin joulun aikoihin ja aina vaan palaan lukemaan kirjaa. Se on muuttanut ajattelutapani ja herätti mielenkiintoni myös meditaatiomaailmaan ja erityisesti aarrekarttailuun.

Kiitokset kivasta blogista, jään ehdottomasta seuraamaan :) Valoisaa kevättä!

RunoTalon Sari kirjoitti...

Paula, et voi aavistaakaan miten paljon tämä viestisi piristi minua tänä aamuna. Hymyilin vielä töihin ajaessani, kun mieleni oli niin hyvä. Tuntuu hyvältä kuulla, että odotat uutisia pienestä vaaleasta kivestä, jota odotan saapuvaksi :) Kiitos innoituksesta, nyt jaksan taas entistä enemmän visualisoida ja jatkaa koettani.

The Secret on mielenkiintoinen ja yleensäkin kaikki siihen liittyvä ja tällaiset asiat tekevät maailmasta ja elämästä erityisen kiehtovan. Mukavaa, että kiinnostuit aarrekarttailusta.

Kiitos, että jätit viestiä käynnistäsi ja olet lämpimästi tervetullut mukaan!