Voihan aarrekarttani! Ilmeisesti välillä voi käydä niin, että aarrekartta kuljettaa mutkien kautta kohti määränpäätä. Siltä minusta nyt alkaa vahvasti tuntua. Se minkä odotan vähenevän alkaakin lisääntyä. Elämän tapahtumat vain kuljettavat ja houkuttavat.
Jään odottamaan, että palaset loksahtaisivat paikoilleen. Toistaiseksi en ihan saa kokonaiskuvaa muodostumaan. Miten se nyt menikään? Kaaos on hyvä. Sitä tarvitaan, että syntyy selkeys.
Ainakaan energiat eivät ole paikoilleen pysähtyneinä. Nyt on liikettä ja se on hyvä.
Taidan tarvita ihan uuden aarrekartan...
2 kommenttia:
Ei minullakaan havaittavaa muutosta toivottuun suuntaan ole näkyvissä..Voisinkohan minäkin tehdä uuden kartan. Vaikka ei ne tavoitteet paljonkaan muuttuisi.
Taloudellisesti on ehkä pikkiriikkistä muutosta, mutta siihen vaikutan itse.
No, onhan sekin alkua.
Anna, olen alkanut miettiä, että kohta kehitän ihan uuden karttailusysteemin...tuntuu, että pitäisi olla läsnä hetkessä ja iloita kaikesta mitä on. Pitäisi vaan luottaa ja antaa elämän kuljettaa. Aarrekartan kanssa tunnen välillä juuttuvani odottamaan jotain tiettyä lopputulosta...?? Pitäisi tehdä sellainen kartta, joka voimauttaa itseä joka hetki. Sellaiset kuvat, jotka rohkaisevat ja muistuttavat itselle tärkeistä asioista. Kuvia, jotka tekevät onnelliseksi...
Tunnen, että jotain uutta on syntymässä, mutta en ihan saa kiinni, että mitä.
Lähetä kommentti